terijokidemarit




	Terijoen Sos. dem Työväenyhdistys >Toimintakalenteri ja ilmoitustaulu >Esittely ja johtokunta >Puheenjohtajan palsta >KUNNALLISVAALIT 2008 >Kuvagalleria Yhdistyksen edustajat Kunnallisissa luottamustoimissa >Kaupunginvaltuusto >Kaupunginhallitus >Lautakunnat ja kuntayhtymät Yhdistyksen edustajat Kunnallisjärjestössä >Esittely >Kunnallistoimikunta >Edustajisto		Ajankohtaista Järvenpään sos.dem. kunnallisjärjestö järjestää Järvenpäätalolla keskustelutilaisuuden PESSIMISTI EI PETY KOSKAAN? Suomi ja euron kriisi keskiviikkona 25.5.2011 kello 18.00. Alustajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, dosentti Tapio Bergholm. kansanedustaja Erkki Tuomioja sdp Puhe vappujuhlissa 1.5. 2011 Järvenpäässä Hyvät Toverit Porvarihallitus kärsi eduskuntavaaleissa murskatappion. Hallituspuolueet menettivät 27 paikkaa ja enemmistönsä eduskunnassa. Tulokseen on monia syitä. Jo vaali-iltana päätekijäksi haluttiin nähdä reaktio velkaantuneille euromaille suunnattujen miljardien pelastuspakettien hyväksymiselle. Suomalaiset kysyvät, miksi meidän pitäisi osallistua ylivelkaantuneita maita holtittomasti luotottaneiden saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemiseen, samanaikaisesti kun meitä uhataan ns. kestävyysvajeen nimissä uusilla hyvintointivaltiota alasajavilla miljardileikkauksilla. Vaalitulosta on laajalti tulkittu eräänlaiseksi ”seis maailma - tahdon ulos reaktioksi”. Se kohdistui ylikansalliseen yhteistyöhön Euroopan Unionissa ja aktiiviiseen osallistumiseeen kaikenlaiseen ”maailmanparantamiseen”. Tätä tulkintaa on levitetty erityisesti ulkomaisessa mediassa, jossa perussuomalaisten nousua on kuvattu äärikansalliseksi Le Pen tai Haider-ilmiöksi. On selvää että EU-asiat ja erityisesti takuupaketti Portugalille vaikuttivat tulokseen. Se näkyi erityisesti gallupeissa ennakoimattomassa usean prosenttiyksikön siirtymässä keskustalta perussuomalaisille. Se ei kuitenkaan ole ratkaiseva selitys vaalitulokselle. En myöskään allekirjoita sitä, että tulos heijastaisi suomalaisten tietoista valintaa rasismin ja muukalaisvihan hyväksi. Vaalien voittajissa on kyllä joukko taustaltaan ja teoiltaan sellaista väkeä joita löytää näistä ranskalaisista tai itävaltalaisista ääripuolueista. Hei eivät kuitenkaan voittoa perussuomalaisille tuoneet ja heidän kanssaan joutuu myös puheenjohtaja Soini vielä tekemään pesäeron, jos hän on tosissaan tähänastisten omien puheittensa takana. Vaalituloksessa on epämiellyttävä vivahde suvaitsemattomuutta, ahdasmielisyyttä ja pelkoreaktiota nykymaailmaan muutosten tahtiin. Paljon suurempi merkitys on kuitenkin sillä, miten vaalituloksessa näkyy suomalaisten enemmistön huoli hyvinvointivaltion alasajosta ja eriarvoisuuden kasvusta. Suomalaiset eivät halua sitä luokkayhteiskunnan paluuta, jota tuloerojen kasvu ja ihmisten lisääntyvä jakaantuminen eriarvoisiin ryhmiin tarkoittaa. Miksi sitten luokkayhteiskunnan torjunnan merkeissä käydyt vaalit kuitenkin olivat sosialidemokraateille ja koko vasemmistolle surkeimmat koko yksikamarisen eduskunnan yli satavuotisen olemassaolon ajalta? Eriarvoistumiskehitys ei ole alkanut vasta porvarihallituksen aikana. Luokkayhteiskunnan paluu on ollut nähtävissä jo parin vuosikymmenen ajan. Vuonna 1966 köyhyysrajan alle suomalaisista jäi lähes viidennes, vuonna 1991 jolloin tuloerot olivat pienimmillään, osuus oli vähän päälle viisi prosenttia. Nyt olemme palaamassa taas lähemmäksi 60-luvun loppuvuosien lukua. Eriarvoistumiskehitys tarkoittaa myös yhteisöllisyyden heikkenemistä, pahoinvointi-ilmiöiden ja häiriökäyttäytymisen lisääntymistä, arjen turvallisuuden murentumista ja ihmisiä alistavien noidankehien vahvistumista. Siihen liittyy myös sosiaalisen liikkuvuuden jäykistyminen: perittyjen rikkauksien toisella puolella on myös yhä enemmän perittyä köyhyyttä. Tuloerot näkyvät myös terveyseroissa. Niitä kasvattaa terveydenhoitojärjestelmän jakaantuminen kahtia köyhien, eläkeläisten ja työttömien käyttöön jäävään julkiseen terveydenhoitoon japaremmin toimeentulevan väen käyttämään, yhtä lailla verovaroin rahoitettuun ns. yksityiseen terveydenhoitoon. Pitkään jatkuneesta yleisestä eriarvoistumiskehityksestä kantavat myös vasemmistopuolueet osaltaan vastuuta vaikka niiden osallisuus siihen olisikin syntynyt ilman nimenomaista tarkoitusta ja tahtoa. Kun tätä ei ole avoimesti haluttu käsitellä ja tunnustaa, on jouduttu tilanteeseen jossa sosialidemokraatien näissä ja jo edellisissä vaaleissa esittämät mielestäni hyvät ja konkreettiset tämän kehityksen kääntämistä tarkoittavat ohjelmat eivät saaneet riittävää uskottavuutta. Se luokkayhteiskunta joka nyt tekee paluutaan ei kuitenkaan ole samanlainen kuin se, josta toista sataa vuotta sitten synnytti työväenliikkeen. Ratkaisevin ero on siinä että vanhassa luokkayhteiskunnassa kaikissa heikommassakin asemassa olevilla oli toivoa siitä että yhteiskunta voidaan ja tullaan muuttamaan oikeudenmukaisemmaksi ja paremmaksi. Siihen kuului vahva luottamus heidän asiaansa ajavaan työväenliikkeeseen ja sen suuriin joukkojärjestöihin ja tunne kuulumisesta suurempaan joukkoon muiden samassa asemassa olevien kanssa. Vanha kansanliikeyhteiskunta synnytti myös muita vahvoja yhteisöllisyyttä rakentaneita ja vahvistaneita liikkeitä, joiden kautta suurin osa ihmisistä pystyi jäsentymään yhteiskuntaan. Nyt työväenliikkeen joukkojärjestöt ja niiden ylläpitämät palvelut ja osallistumismahdollisuudet ovat lahonneet ja monet niiden tehtävistä ovat hyvinvointivaltion toteutuessa siirtyneet yhteiskunnan hoidettaviksi. Politiikassa tämä näkyy siinä, että Suomesta on tullut 35 % maa. Tämä on gallupeissa niiden ihmisten osuus, jotka eivät osaa tai halua nimetä ainuttakaan puoluetta mitä kannattaisivat. Valtaosaltaan kyse on heikommin toimeen tulevista ihmisistä, pätkätyön maailmassa elävistä köyhistä, työttömistä, työkyvyttömistä, yksineläjistä ja muista eri tavoin kelkasta pudotetuista ja toivonsa menettäneistä. He ovat ihmisiä joilla pitäisi olla eniten voitettavaa vahvasta sosialidemokratiasta, mutta joilla on esittämistämme ohjelmista ja lupauksista huolimatta vähitenluottamusta liikkeen kykyyn tai haluun toimia heidän asemansa parantamiseksi. Äskeisissä vaaleissa koimme pienen sysäyksen poliittisen aktiivisuuden nousussa, mutta sekään ei riittänyt nostamaan äänestysprosenttia kuin niukasti päälle 70 prosentin. Aktivoituminen on kuitenkin jatkunut jonkinlaisena kaikkiin puolueisiin kohdistuvana jäseneksi hakeutumisen piikkinä, joka ainakin tilapäisesti on pysäyttänyt niiden jäsenmäärän laskun. Voiko poliittisen aktiivisuuden lisääntymisestä kuitenkaan iloita jos se kanavoituu sellaisen katteettoman populismin tueksi, joka ei perustu siihen mitä nämä populistit ovat tai sanovat vaan siihen, mitä he eivät ole, eli viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hallitusvastuuta kantaneita? Siltä osin kun ilmiössä on kyse suvaitsevaisuutta ja kansanvaltaa uhkaavasta avoimesta tai piilotellusta rasitisten asenteiden kosiskelusta on siitä jyrkästi sanouduttava irti. Mutta perussuomalaisten kannattajien ylimielinen mitätöiminen juntteina on sekä epäviisasta että harhaista. Heidän menestyksensä on ollut eräänlainen mykkä huuto kansalaisilta, jotka eivät hyväksy sitä hyvinvointivaltion alasajoa ja ihmisten koko ajan räikempää jakamista menestyjiin, sinnittelijöihin ja pudokkaisiin, ja jotka kokevat etteivät ole saaneet ääntään kuuluviin vallassa olevien puolueiden kautta. Neuvottelut uudesta hallituksesta kolmen suurimman puolueen pohjalla ovat alkamassa. Tämä pohja ei ole ainoa mahdollinen, mutta sen onnistuminen on ensin selvitettävä ennen kuin mikään muu pohja käy mahdolliseksi. Edessä olevien neuvottelujen vaikeutta ei tarvitse suurennella. Suurin vaikeus ei tule olemaan Eurooppa-politiikka yleensä tai euromaiden velkakriisin hoito. Kokoomuskin on toivottavasti jo valmis hyväksymään sijoittajavastuun toteuttamisen osana välttämättömiä ratkaisuja. Tästä on saatava riittävän selkeä sitoumus tulevan hallituksen toimintaohjeeksi niin, että tarpeelliset velkojen uudelleen järjestelyt ovat toteutettavissa ennen vuotta 2013. Suomen sitoutumisesta EU:n arvoihin ja yhteisiin päätöksiin ei saa olla epäselvyyttä. Meillä täytyy kuitenkin olla jatkossa selkeämpi näkemys siitä mihin nämä päätökset pohjautuvat ja miten niitä tehdään. Eurokriisi on osoittanut vakavia heikkouksia EU:n toimintatavoissa ja päätäksentekossa, jotka edellyttävät suurempaa avoimuutta ja demokratian vahvistamista. Konservatiivihallitusten ns. kilpailukykysopimuksen mukaiset näkemykset talouspolitiikan uusliberalistisista linjauksista eivät kelpaa uuden hallituksen johtotähdeksi, vaan Suomen on voimakkaasti tuotava esiin vahvaan sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen perustuvan pohjoismaisen mallin vahvuudet myös Euroopan tarvitseman kilpailukyvyn ja menestyksen avaimina. Myös uuden hallituksen on toteutettava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkuvuutta. Sen keskeisiä osia ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, ihmisoikeuksien, demokratian ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen sekä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen, aktiivinen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön ja konfliktien ennaltaehkäisyys YK:n vuosituhajulistuksen sitoumuksia ja tavoitteita kunnioittaen. Tärkein haaste hallitusneuvotteluissa on sen varmistaminen, että uuden hallituksen politiikka merkitsee tähänastisen tuloerojen kasvua suosineen ja luokkayhteiskunnan paluuta merkinneen politiikan kääntämistä tuloerojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen suuntaan. Tällöin on mm sovittava perustoimeentuloturvan jälkeenjääneisyyden korjaamisesta säällisen toimeentulon takaavalle tasolle, julkisen terveydenhoidon riittävästä resurssoinnista yksityisten palvelujen suosimisen sijasta sekä oikeudenmukaisesta veropolitiikasta, jossa tasaverosuuntaus käännetään verotuksen progressiivisuutta jälleen korostavaan suuntaan. Lähtökohtana pitää olla kaikkien tulojen saattaminen samaan asemaan ja niiden verottaminen progressiivisen taulukon mukaisesti. Oikeistoa myötäilevä valtamedia ei tietenkään ole kiinnostunut tällaisesta agendasta. Hallitusta tunnusteleva puheenjohtaja Katainen ei kysymyksiinsä mahduttanut viittaustakaan näihin tarpeisiin. Oikeisto hypettää vain julkisen talouden kestävyysvajetta. On selvää, että julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainosta ja kestävyydestä on pidettävä huolta, mutta ensin on oltava yhteisymmärrys mikä todellinen tasapainoittamistarve on. Nyt tätä käytetään samoin kuin julkisen hallinnon tuottavuuden parantamista, jota valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa oli vain veruke julkisen sektorin työpaikkojen siirtämiselle yksityiselle sektorille. Myös kestävyysvajetta halutaan käyttää verukkeena uusliberalistisen ohjelman toteuttamiseen. Tämä ei tarkoita suinkaan sen kieltämistä, että talouden kestävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Olen koettanut pitkään varoittaa siitä, että meillä saattaa parhaassakin tapauksessa olla vain muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimukseen. Yhtä lailla kuin uusiutumattomia luonnonvaroja väärinkäyttävä ja uusiutuvien luonnonvarojen uusiutumiskykyä uhkaava talous on kestämätöntä, on myös jatkuvaan velkaantumiseen perustuva talous kestämätön. Väestön eliniän pidentyminen ja väestökasvun ehtyminen ovat molemmat tervetulleita asioita, mutta niiden yhdessä muodostamaan haasteeseen on vastattava kestävällä tavalla. Ilman työurien pidentämistä ei tulevaisuudessa ole mahdollista taata eläkkeelle siirtyville samanlaista eläketasoa kuin nykyisin saadaan. Mekaaninen eläkeiän korotus ei ole tähän sellaisenaan ratkaisu, vaan työelämän parantamisella on työssä jatkamisesta tehtävä sekä mahdollinen että haluttu vaihtoehto. Vaalien yhteydessä yritettiin jälleen lietsoa ekäkeläisten ja nuorten ikäluokkien vastakkainasettelua. Sukupolvien välinen solidaarisuus on tärkeä asia, mutta sitäkin arvioitaessa on muistettava että eri myös sukupolvet jakaantuvat eriarvoisiin ryhmiin. Sen sijaan, että pohditaan miten eläkeläisiä voitaisiin hyvittää indeksimuutoksilla tai muilla koko eläkejärjestelmän ja sen kestävyyden vaarantavalla tavalla, tulee katsoa mitä voidaan tehdä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten hyväksi, mihin voimaantullut takuueläke ei tuonut juurikaan korjausta. Vastaantulo lääkekulujen korvaamisessa voisi olla se, jolla kohdennetuimmin ja perustelluimmin voidaan helpottaa heikommassa asemassa olevien eläkeläisten toimeentuloa. Sosiaalinen kestävyys on välttämätön edellytys niin ekologisen kuin taloudellisen kestävyyden saavuttamiselle.. Kaikkien ihmisten osallisuudesta, koulutuksesta, terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on perusta pohjoismaiden taloudelliselle menestykselle ja myös kyvylle vastata väestörakenteen ikääntymisen muodostamaan haasteeseen. Siihen kuuluvat myös tulo- ja varallisuuserojen kohtuullisuus. Toivon, että maahan saadaan nyt sellainen hallitus, jolle tämä on selkeä lähtökohta. TERIJOEN SOS.DEM.TYÖVÄENYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS 18.11.2010 Yhdistyksen syyskokous pidettiin Ruusutuvalla torstaina 18.11.2010 Yhdistyksen puheenjohtajana 2011 jatkaa Pentti Virtanen ,lisäksi johtokuntaan valittiin varapuheenjohtajaksi Leena Hyttinen, sihteeriksi Jaakko Veijalainen, jäseniksi Satu Haaparanta , Juhani Virtanen, Jukka Salminen , Mauno Laaninen, Tuomo Virtanen, Reijo Laisti, Maria-Leena Valkonen sekä varajäseniksi Hannu Rajala , Jari Romunen ja Astrid Viita. Taloudenhoitajana jatkaa Satu Samuli. Uudenmaan Sos.dem. piirin kokouksiin edustajiksi vuodelle 2011 valittiin Mauno Laaninen ja Jaakko Veijalainen sekä varalle Juhani Virtanen ja Satu Haaparanta. Yhdistystä edustaa As.Oy Mäkikatu 2 ja Tupalantie 7 yhtiökokouksissa Pentti Virtanen varalla Jaakko Veijalainen ja Leena Hyttinen. Yhdistyksen tilitarkastajiksi vuodelle 2010 valittii Olli Torkkeli ja Erkki Salmi varalle Marjatta Tehi ja Martti Leirilaakso. Yhdistyksen kuukausikokoukset vuonna 2011 pidetään edelleen pääsääntöisesti kuukauden kolmas torstai Ruusutuvalla. Tarkemmin yhdistyksen toimintakalenterista joka tulee nettisivuille tammikuussa RUUSUTUVAN REMONTTI VALMISTUNUT Helmikuun kuukausikokous voitiin pitää uusituissa tiloissa. Kevään aikana terassi vielä lasitetaan niin talvellakin taretaan. REMONTTI ALOITETTU RUUSUTUVALLA Kunnallisjärjestön luovuttua Ruusutuvan vuokrauksesta vuoden 2010 alusta päätti Terijoen Sos.dem. Työväenyhdistys remontoida tilan omaan käyttöön. Suunnittelu aloitettiin jo viime vuoden lopulla. Purku- ja maalaustyuöt aloitettiinkin heti tammikuun alussa talkoovoimin. Työt ovat edenneet aikataulussa ja helmikuun kuukausikokousta voidaankin pitää uusitussa Ruusutuvassa. Katto ja seinät on maalattu Lattia alkaa valmistua Kalutkin on jo tulleet, paikoilleen asennus on alkanut. Valmista alkaa olla, pöydät enään puuttuvat! _______________________________________________________________________ TERIJOEN SOS.DEM. TYÖVÄENYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS 19 p:nä MARRASKUUSSA 2009 Kaupungin tiukka taloudellinen tilanne ja tuleva terveystalo puhuttivat yhdistyksen syyskokousväkeä. Myös Ruusutuvan tulevasta remontista käytiin keskustelua, lähinnä remontin laajuudesta. Yhdistyksen puheenjohtajana 2010 jatkaa Pentti Virtanen ,lisäksi johtokuntaan valittiin varapuheenjohtajaksi Leena Hyttinen, sihteeriksi Jaakko Veijalainen, jäseniksi Satu Haaparanta , Juhani Virtanen, Jukka Salminen , Mauno Laaninen, Tuomo Virtanen, Reijo Laisti sekä varajäseniksi Hannu Rajala , Jari Romunen ja Astrid Viita. Taloudenhoitajana jatkaa Satu Samuli. Kunnallisjärjestön edustajistossa jatkavat 2010 Tuomo Virtanen, Arja Eriksson, Astrid Viita, Erkki Salmi, Jaakko Veijalainen, Jukka Salminen ja Juhani Virtanen sekä varalle Jari Romunen, Satu Samuli, Marjatta Tehi, Leena Hyttinen, Mauno Laaninen,Satu Haaparanta ja Pentti Virtanen Kunnallistoimikunnassa 2010 yhdistystä edustavat Mauno Laaninen, Leena Hyttinen, Satu au Haaparanta ja Pentti Virtanen Uudenmaan Sos.dem. piirin kokouksiin edustajiksi vuodelle 2010 valittiin Mauno Laaninen ja Jaakko Veijalainen sekä varalle Juhani Virtanen ja Satu Haaparanta. Yhdistystä edustaa As.Oy Mäkikatu 2 ja Tupalantie 7 yhtiökokouksissa Pentti Virtanen varalla Jaakko Veijalainen ja Leena Hyttinen. Yhdistyksen tilitarkastajiksi vuodelle 2010 valittii Olli Torkkeli ja Erkki Salmi varalle Marjatta Tehi ja Martti Leirilaakso. Yhdistyksen kuukausikokoukset vuonna 2010 pidetään edelleen pääsääntöisesti kuukauden kolmas torstai Ruusutuvalla. Tarkemmin yhdistyksen toimintakalenterista joka tulee nettisivuille tammikuussa. VAPPU 2009 JÄRVENPÄÄSSÄ Järvenpään Demarien perinteistä vappua vietettiin Järvenpään torilla vappupäivänä aloittaen myyntikojujen avaamisella kymmeneltä. Tervetuliaissanat lausui valtuustoryhmän puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu. Puhallinmusii- kista vastasi Solisti-Seitsikko. Suomi rokkia esitti PunainenLinja solistina Tomi Stren- gel. Juhlapuheen piti eurovaaliehdokas Nesrin Can-Kurtakko UUSI VALTUUSTO ALOITTI Kaupunginvaltuusto aloitti nelivuotiskautensa maanantaina 26.01.2006 Vasemmassa kuvassa yhdistyksemme valtuutetut " Äiti ja Tytär" Leena ja Karoliina Hyttinen. Kokouksessa päästiin oikein äänestämään suljetuin lipuin. Oikeanpuoleisessa kuvassa ääntenlaskijat työssään. TERIJOEN SOS.DEM. TYÖVÄENYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS 27 p:nä MARRASKUUSSA 2008 Käydyt kunnallisvaalit keskusteluttivat Terijoen Sos.dem. Työväenyhdistyksen syyskokousväkeä. Kokous totesi vaalien menneen sosialidemokraattien osalta Järvenpäässä kohtuullisesti, vaalitappiosta huolimatta. Oman yhdistyksen menestys oli odetettu, saatiinhan yhteisiä asioita hoitamaan kolme valtuutettua, niin kuin nykyisessakin valtuustossa. Kokouksessa keskusteltiin myös tulevalla valtuustokaudella sosialidemokraateille tulevista kunnallisista luottamustoimista ja niiden täyttämisestä. Asiaan palataan. Yhdistyksen puheenjohtajana 2009 jatkaa Pentti Virtanen ,lisäksi johtokuntaan valittiin varapuheenjohtajaksi Leena Hyttinen, sihteeriksi Jaakko Veijalainen, taloudenhoitajaksi Satu Samuli jäseniksi Satu Haaparanta , Juhani Virtanen, Jukka Salminen , Mauno Laaninen, Tuomo Virtanen sekä varajäseniksi Tuuli Rossi, Jari Romunen ja Astrid Viita Kunnallisjärjestön edustajistoon vuosille 2009-2010 valittiin Tuomo Virtanen, Arja Eriksson, Astrid Viita, Erkki Salmi, Jaakko Veijalainen, Jukka Salminen ja Juhani Virtanen sekä varalle Jari Romunen, Satu Samuli, Marjatta Tehi, Leena Hyttinen, Mauno Laaninen,Satu Haaparanta ja Pentti Virtanen Kunnallistoimikuntaan vuosiksi 2009-2010 esitetään valittavaksi Mauno Laaninen, Leena Hyttinen, Satu Haaparanta ja Pentti Virtanen Uudenmaan Sos.dem. piirin kokouksiin edustajiksi ensi vuodeksi valittiin Mauno Laaninen ja Jaakko Veijalainen sekä varalle Juhani Virtanen ja Satu Haaparanta. Yhdistystä edustaa As.Oy Mäkikatu 2 ja Tupalantie 7 yhtiökokouksissa Pentti Virtanen varalla Jaakko Veijalainen ja Leena Hyttinen. Yhdistyksen tilitarkastajiksi vuodelle 2009 valittii Olli Torkkeli ja Erkki Salmi varalle Marjatta Tehi ja Martti Leirilaakso. Yhdistyksen kuukausikokoukset ensivuonna pidetään edelleen pääsääntöisesti kuukauden kolmas torstai Ruusutuvalla. Tarkemmin yhdistyksen nettisivuilta Järvenpään Demari Järvenpään Demarin 16 sivuinen vaalinumero Lue tarkemmin tästä Demareilla nuoria ehdokkaita Nuoret käyttäkää äänioikeuttanne Katso kirje nuorille äänestäjille tästä Täysi ehdokaslista demareilla Järvenpäässä Järvenpään Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö luovutti Kunnallisvaaliehdokas asiakirjat Järvenpään kaupungin keskusvaalilautakunnalle. Asiakirjoja vastaanottamassa keskusvaalilautakunnan puolesta Päivi Äijänen(oik.). Demareitten vaaliasiamiehenä toimii vaalipäälikkö Hannele Olli (vas.) ja varalla kunnallisj. varapuh.joht. Pentti Virtanen .(kesk.) Demareilla on täysi lista 76 ehdokasta. SDP:n valtuustoryhmä Järvenpää-päivänä kävelykadulla Päättäjät päättävät, mutta miten heidän tulisi päättää, sitä kysyttiin parin ajankohtaisen asian osalta kaupunkilaisilta Järvenpää-päivänä. SDP:n valtuustoryhmä kyseli mielipidettä kaupunkilaisilta kuntaliitosasiasta keski -uudellamaalla, sekä kolmikantasopimuksesta Sibelius Akatemian ja Kallio Kuninkalan kanssa. Kolmen kuuma-kunnan Tuusulan, Keravan ja Järvenpään yhdistämiseksi tulisi edelleen tehdä töitä. Tätä mieltä oli 26,9 % vastaajista. Keravan kanssa vireille pistetyn osakuntaliitoksen kannattajia oli 19,73 % vastanneista. Vastaajista 8,55 % oli sitä mieltä, että molempia edelläolevia vaihtoehtoja tulee viedä eteenpäin. Suurimman ryhmän kuntaliitosasiassa 37,61 % muodostivat kaupunkilaiset jotka olivat sitä mieltä, että kuntaliitosasiasta pitää lopetta turhat pulinat ja keskittyä Järvenpään kehittämiseksi vahvaksi itsenäiseksi kunnaksi, joka tarvittaessa tekee yli kuntarajojen toimivaa yhteistyötä. Järvenpään kaupunki on "Sibeliuksen kaupunki". Järvenpää tunnetaan maailmalla myös kulttuurikaupunkina juuri Sibeliuksen ansiosta. Sibelius Akatemian toimipiste Kallio Kuninkalassa auttaa tamän imagon vahvistumista maailmalla. Kolmikantasopimusta Sibelius Akatemian/ Kallio Kuninkalan kanssa ollaan juuri täydentämässä. Säätiö rakentaisi lisää harjoitustiloja sekä tasokkaan äänitys-studion, jota myös paikalliset musiikin harrastajat voivat hyödyntää. Kysyttiin miten uusi sopimus tulisi solmia? Vastaajista 50,65 % oli sitä mieltä, että rahallista tukea voisi nostaa vuositsolla 20 000 e ja antaa arvoa sille, että tämänlaatuista ja -tasoista koulutusta on Järvenpäässä mahdollista saada ja Järvenpäähän saataisiin tasokas äänityspaikka. Nykyisillä ehdoilla sopimuksen jatkamista (rahallinen tuki, erilaisia etuja kuten vapaaoppilaspaikkoja, Sibelius Akatemian sinfoniaorketerin ilmaiskonsertteja ym.) kannatti 36,84 % vastaajista. Ainoastaan 5,92 % mielestä Järvenpään ei tarvitse tukea toimintaa lainkaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotun 30 € lahjakortin voitti Marja Hynninen Sosialidemokraattinen vappujuhla Järvenpäässä Järvenpään Sos. dem. Kunnallisjärjestö yhdessä paikallisten perusjärjestöjen kanssa järjesti Vappupäivänä perinteisen Vappujuhlan Järvenpään Sibelius-aukiolla. Ohjelma poikkesi torvisoittoa ja yhdistysten myyntikojuja lukuunottamatta aikaisempien vuosien tyylistä. Puhujaksi oltiin saatu ensimmäisen kauden kansanedustaja Tommy Tabermann, jonka juhlapuhe poikkesi normaalista poliittisesta vappupuheesta keskittyen tavallisiin jokapäiväisiin arkisiin asioihin ja toisistamme välittämiseen. Puhe oli Tabermanin ensimmäinen Vappupuhe jota oltiin tultu kuuntelemaan laajalti yli puoluerajojen. Toinen tavallisesta perinteisestä vapusta poikkeava ohjelma oli Suomi rokkia soittava järvenpääläisten oma bändi PunainenLinja jonka rytmikästä menoa kuultiin ennen ja jälkeen juhlapuheen. Poikien ohjelmisto oli omaa käsialaa niin sävellysten kuin sanoitustenkin osalta. Ohjelmistossa oli parikin erittäin hyvin vappuun sopivaa kappaletta "Viimeinen lasi" sekä "Kun rahat ei riitä". Punaisen linjan meno oli railakasta ja raikasta vappuaamua hyvin piristävää. Suosionosoitukset olivatkin raikuvat torin täyttävältä yleisöltä. Suomi rokkia, PunainenLinja virittää Terijoen myyntiteltta Tommy menossa puhumaan Kuulijoita torin täydeltä TERIJOEN SOS.DEM. TYÖVÄENYHDISTYS 110 VUOTTA Terijoen Sos. dem. Työväenyhdistys on yksi maamme vanhimpia työväenyhdistyksiä, täyttäen vuonna 2007 110 vuotta. Yhdistys juhli tapahtumaa tarjoamalla teatteriesityksen ja kakkukahvit kaikille järvenpääläisille demareille. Yli sata henkeä olikin noudattanut kutsua saapua Keski-Uudenmaan teatterilta varattuun ylimääräiseen näytökseen katsomaan Mika Waltarin kirjoittamaa wallatonta farssia, Rakas lurjus, lauantaina 15.12.2007 Keravan teatteritalolla. VALTUUSTORYHMÄ TORILLA 20.10.2007 JÄRVENPÄÄLÄISTEN MIELESTÄ OSAKUNTALIITOSTA HAETAAN OIKEUTETUSTI Järvenpään demarit kyselivät kaupunkilaisten mielipidettä osakuntaliitoksesta. Kysely tehtiin lauantaina 20.10.2007 Järvenpään torilla. Samassa yhteydessä kysyttiin myös tuleeko kaupungin tukea vuokra-asuntotuotantoa esimerkiksi tontin hintoja alentamalla vuokra- asuntotuotantoon kaupungin omalle yhtiölle. Paikalla vierailivat myös kansanedustajat Merja Kuusisto ja Johannes Koskinen. Järvenpään yleiskaavan 2020 mukainen väestötavoite vuodelle 2020 on 45 100 asukasta. Asukasmäärän kasvu on lähes 8 000 henkeä mikä merkitsee lisääntyvää asuntotuotannon tarvetta ja sen seurauksena uusia asuinalueita. Luonnollisin kasvusuunta on pääradan varsi. Purolan, Kyrölän (Lepolan) ja Ristinummen rakentaminen tukee kestävän kehityksen mukaista kaupunkikehitystä, ja mahdollistaa alakeskuspalveluiden rakentamisen pääradan varteen. Tämän kehityksen aikaansaamiseksi on käynnistetty yhteistyössä Keravan kanssa osakuntaliitosten valmistelu Purolan ja Ristikydön alueilla. Osakuntaliitosasiassa päätöstä joudutaan hakemaan Valtioneuvostolta Tuusulan vastustaessa asiaa. Kyselyssä kysyttiinkin, onko oikein hakea osakuntaliitosta ja pyrkiä rakentamaan asuntoja pääradan varteen? Vastanneista 82,6 % oli sitä mieltä, että osakuntaliitoksen hakeminen on oikein. Osakuntaliitosta vastusti 17,4 %. Vastanneiden joukossa oli myös tuusulalaisia, joiden vastauksien tulos oli hieman yllättävä. Tuusulalaisista vastanneista 63,5 % oli osakuntaliitosten kannalla. Kielteinen kanta oli 36,5 %. Pääkaupunkiseudun ongelmana on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. Tällä hetkellä ei ole varsinaisesti valtion eikä kaupungin toimesta mitään tukitoimia tämänkaltaisen asuntotuotannon toteuttamiseksi. Valtiovallan toiminta asiassa on rajoittunut puheisiin. Käytännön toimenpiteet ovat olleet aivan päinvastaista, esim. hintapyynnöt Lepolan pelloista. Toinen kysymys kuuluikin: Valtion saamattomuudesta johtuen tulisiko mielestäsi kaupungin tukea vuokra-asuntotuotantoa esimerkiksi alentamalla tontin hintoja myydessään maata kaupungin omalle vuokrataloyhtiölle? Vastanneista 88,7 % oli myönteisellä kannalla. Ainoastaan 13,3 % oli sitä mieltä että kaupungin ei tule tukea vuokra-asuntotuotantoa em. tavalla. Vastanneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Harri Eronen. Voittajalle on ilmoitettu asiasta puhelimitse. Järvenpään demarit kiittävät kaikkia, jotka kävivät keskustelemassa lauantaina kotikaupunkimme asioista. Kävijöitä oli yllättävän paljon ja järvenpääläiset tuntuivat viihtyvän hyvin kotikaupungissaan. Keskusteluissa tuli esille myös kaupunkilaisten kokemia epäkohtia. Ne asiat viedään sdp:n kaupunginhallitusryhmän toimesta eteenpäin kaupungin virkamiehille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Tämänkaltaisen palautteen saaminen on tarpeen jatkossa useamminkin. Keskustelun lomassa maistui makkara ja mehu. Makkaraa grillattiin 642 kpl ja mehua juotiin 30 litraa. Julkaistu 28.04.2007 TERVEYSTALON RAHOITUKSESTA JÄRVENPÄÄN SOS.DEM. VALTUUSTORYHMÄ JÄRVENPÄÄN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY. Järvenpääläiset kertoivat mielipiteitään Järvenpään Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ja –valtuustoryhmä kysyivät järvenpääläisten mielipiteitä lähiaikoina päätettäväksi tulevista kaupungin asioista. Kysely tehtiin kävelykadulla Järvenpää päivänä sään suosiessa tapahtumaa, vaikuttaen myös vastaajien määrään. Kaikkiaan vastauksia annettiin yli kaksisataa. Kilpailussa vaihtoehtoisena palkintona olleet CD-soitin ja digiboxi kilpailivat aivan tasapäisesti. Vastaajien kesken arvotun palkinnon voitti Liisa Leirilaakso Valtuustokadulta. Hänen valintansa oli kannettava CD-soitin. Keskimäärin 11 kerrosta Kyselyn ensimmäisessä kohdassa kysyttiin keskustaan suunnitellun kauppakeskuksen asuntotornin kerroslukua, joka vastaajan mielestä parhaiten sopisi kaupunkikuvaan ko. ”Perhelän korttelissa”. Eniten kannatusta sai 10 kerrosta, toiseksi kannatetuin oli 6 kerrosta ja kolmanneksi sijoittui ennakkokaavailuissa esiintynyt 20 kerrosta. Kaikkien vastausten keskimääräiseksi laskennalliseksi kerrosluvuksi tuli 10,75 kerrosta. Terveystalo ”Kulma-Perhelän” kortteliin Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin suunnitellun 50 miljoonan euron terveystalon parhainta sijaintipaikkaa. Myllytien terveyskeskuksen kortteli ja niin sanottu ”Kulma-Perhelän” (Lada-talon) kortteli kävivät tiukan taiston suosiosta terveystalon paikaksi. Eroa ei juurikaan syntynyt ”Kulma-Perhelän” saadessa 43,1 % annetuista äänistä ja Myllytien lääkärimäki 42,6 %. Terveystalon säilyttämistä Vanhankylänniemessä kannatti 7,1 % vastanneista. Johonkin muualle Terveystalon sijoittaisi 7,1 % vastanneista joista 3,1 % sijoittaisi palvelun jonnekin muualle keskustan alueelle. Rahoitus vaikka veroprosenttia korottamalla Vastaajista niukka enemmistö katsoo terveystalon toteuttamisen lähiaikoina niin tarpeelliseksi, että sen rahoittamiseksi voidaan nostaa veroprosenttia. Vastaajista 50,8 % piti korotusta mahdollisena rahoitusvaihtoehtona. Korotusta vastusti 49,2 % vastanneista. Kahden vastauksen lisäperusteluissa pidettiin kulttuurimäärärahojen pienentämistä vaihtoehtona. Muihin palveluihin ei vastauksissa puututtu. Kesäteatteri Rantapuistoon Vain 20,3 % vastaajista ei katso tarpeelliseksi kesäteatterin rakentamista uusiutuvaan Rantapuistoon. Kesäteatterin esiintymislavan ja katsomotilojen tarpeellisuuden kannalla oli reilu enemmistö 79,7 %. Raakamaata saa lunastaa Kaikkein suurin yksimielisyys vastaajien keskuudessa vallitsi viimeisen kysymyksen suhteen. Vastaajista 74.2 % oli sitä mieltä, että kaupunki voi tarvittaessa lunastaa raakamaata, ellei yksityisten suurmaanomistajien kanssa jatkossa päästä vapaaehtoisiin maakauppoihin. Vain vapaaehtoisten kauppojen kannalla oli 24,8 % vastanneista. Yksi prosentti vastaajista ei osannut sanoa miten asiassa pitäisi menetellä.